Perjantai-iltapäivällä parveilee Pohjoisella Rautatiekadulla joukko reippaita kotimaan-matkailijoita. Samaan aikaan kun valkokaulustyöläiset jo irrottelevat solmioitaan, on sata rohkeaa pioneeria lähdössä ensimmäistä kertaa KY:n historiassa järjestettävälle Massiivimökille. Vuorokauden kestävän mökkiretken taustavoimana on kulttuurivaliokunta KUVA ja määränpäänä Kiljavan leirikeskus Hyvinkäällä.
Kaksi isoa bussia starttaa matkaan. Helsingin ikuisesta liikennesumasta selvittyämme pääsemme maantien vapauteen ja kiidämme kolmostiellä halki mattivanhasmaisen keskiluokkaisten Nurmijärven maalaismaisemien. Matkamme sujuu rattoisasti kuunnellen KUJ:n edustajan laatuläppää, jonka aihepiiri pyörii poikkeuksetta navanalusosastossa.
Ajamme pitkin yhä pienemmäksi käyviä teitä, kunnes KUJ:laisen ystävämme kertoma eläinsatu jää kesken saapuessamme määränpäähän. Reissun nimestä huolimatta majoituspaikkamme ei ole mikään metsämökki, vaan partiolaisten omistaman lerikeskuksen uusin, vuonna 1991 valmistunut rakennus, joka nielee sisätiloihinsa koko retkikuntamme.
Ilta alkaa pöytäjuhlalla, jota voisi kai metsäsitsiksi kutsua. Herkullinen kana-pasta-sieni-paistos huuhdellaan alas Jägermeisterilla, laulaen tietenkin välissä muutamia kylterien rakkaimpia juomalauluja. Sitsien alussa järjestetään kutkuttavan jännittävä juomakilpailu, mursut vs. vanhemmat tieteenharjoittajat, taisteluvälineenä kossupullo. Atleettisista kilpailijoistaan ja raikuvasta kannatuksesta huolimatta mursut kärsivät rökäletappion.
Illan kuluessa otetaan miestä väkevämmän lisäksi tuntumaa leirikeskuksen saunaan, nuotiopaikkaan sekä suomalaisen luonnon peruselementtiin, järveen. Nuotiolla grillaillaan, soitetaan kitaraa ja sitsitunnelmasta innostuneina jatketaan laulamista. Kotimaaamme parhaita perinteitä kunnioitetaan saunomalla ja tappelemalla – tosin veljellisessä mielessä. Kylterien yhteishenki kun ei unohdu metsäretkelläkään, myös pahoinvoivista reissaajista pidetään huolta.
”I just wanna feel, real love, fill the home that I live in.” Neljän aikoihin aamuyöllä mökissä raikuu infernaalinen Robbie Williams-tulkinta. Jonkun silmään meininki saattaisi vaikuttaa laskuhumalaiselta ördäykseltä, mutta iloiset mökkeilijät vakuuttavat hauskanpidon olevan vasta alkamassa. Käytävän lattialla on käynnissa armoton painiottelu, joka päättyy, kun toisen osanottajan nenästä alkaa vuotaa ”soijaa”.
Tää on abiristeily!”, huutaa joku, viitaten ilmeisesti tämän monella vielä tuoreessa muistissa olevan risteilyn vastaavaan kaoottisuuteen. Vaikka pro-bilettäjät olisivat valmiita jatkamaan juhlia ikuisesti, päätyy jokainen meistä vaiheessa silti jossain vaiheessa nukkumaan. Aamuseitsemältä uneliasta kylteriä häiritsee ainoastaan jonkun itsepintainen herätyskello, joka ei tosin aiheuta minkäänlaisia elonmerkkejä mökissä.
Jostain käsittämättömästä syystä leirikeskus on jo yhdeksän aikoihin aamulla täynnä elämää. Perusteellisimmat juhlijat eivät toki aio herätä vielä moneen tuntiin, mutta suurin osa retkeläisistä suuntaa horjuvat askeleensa alakertaan, jonne katettu aamiainen on yhtä koruton kuin aamun tunnelmakin: vaaleaa paahtoleipää ilman paahdinta, leikkelettä sekä kahvia, joka saadaan ulos kummallisesta tankista vasta pienen tappelun jälkeen. Pienehköä dagen efteriä ei mitenkään auta surkeimpien sitsilaulujen kokoelma, jonka annetaan pauhata ämyreistä. Lopulta kaikki mökkiläiset saadaan tavaroineen pihalle ja pakataan takaisin autoihin.
Tomut eivät ole ehtineet laskeutua meidän jäljiltämme, kun metsätiellä tulee jo vastaan bussilastillinen uusia retkeläisiä matkalla Kiljavan leirikeskukseen. On ilmeisesti HSE:n vaihtariopiskelijoiden vuoro päästä nauttimaan mökkielämän riemuista. Matkaväsymyksestä huolimatta mökkeilijöiden joukko vaikuttaa tyytyväiseltä retkeen ja osoittaa halua uusintaan ensi vuonna. Mitä todennäköisimmin KY:llä on polkaistu käyntiin uusi traditio.
Ville Larimo
Aivan mahtava reportaasi Ville! Veikkaan, että toi oli oikein osuva kuvaus mökistä! Tätä ennen mulla ei ollut mitään hajua, mitä tuolla oikein tapahtui. Ulkkareiden touhuista olen kuullut liikaakin… Sun onneksi se KUJ:n eläinsatu jäi kesken! :D
Kiitoksia :) Ja onneksi tosiaan jäi kesken, en olisi jaksanut kuulla Pyry-supikoiran seikkailuista yhtään enempää ;)
…oli aamupalalla juustoakin leivälle…ja sit edellisen illan herkkui mm. sulanutta Ben & Jerrysiä :D
Kiitoksia hyvästä raportaasista, lisää näitä! Takaisintulomatkalla huomasimme, että Nurmijärvi on oikea Volvojen luvattu maa ;D